Kirkkoneuvosto 24.09.2024 § 124 

76/02.01.01/2024  

Valmistelija Talouspäällikkö Kristel Muru-Tanila

Esittelijä Talouspäällikkö Kristel Muru-Tanila

Esittely Kirkkolaki 6. luku 2 § Kirkollisvero

 Seurakunnan jäsenen tulee osallistua seurakunnan, seurakuntayhtymän ja kirkon tehtävien rahoittamiseen maksamalla kirkollisveroa. Kirkollisveron perusteista ja kirkollisverosta vapauttamisesta säädetään evankelis-luterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta suorittaa veroa seurakunnalle annetussa laissa (1013/2012).

 Kirkollisverolla katetaan se määrä, joka kirkkovaltuuston tai yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän talousarvion mukaan tarvitaan muiden tulojen lisäksi menojen suorittamiseen. Kirkkovaltuusto tai yhteinen kirkkovaltuusto päättää tuloveroprosentista 0,05 prosenttiyksikön tarkkuudella.

 Janakkalan seurakunnan kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 18.5.2021 nostaa kirkollisveroprosenttia 1,65 %:in vuodesta 2022 alkaen

  Kuluvana vuonna talouskasvu on ollut heikkoa. Suomen pankin (13.8.2024) arvion mukaan taantuman pohja on nyt käsillä ja talous virkoaa vähitellen taantumasta. Lyhyen aikavälin ennusteet ennakoivat vaisua talouskehitystä. Inflaatio on kuluvan vuoden aikana hidastunut laaja-alaisesti ja koronlasku tukee elpymistä. Kuluttajien luottamus talouden kehitykseen on kasvaneesta ostovoimasta huolimatta kuitenkin edelleen haurasta, mikä ennakoi vaatimatonta yksityisen kulutuksen kehitystä. Vienti on pysynyt samantasoisena alkuvuoteen verrattuna ja rakennusalalla on havaittavissa positiivisiakin merkkejä. Työllisyysasteen trendi on edelleen korkealla tasolla, vaikka työmarkkinat ovatkin heikentyneet selkeästi kuluvan vuoden aikana. Työllisyysasteen ennakoidaan kuitenkin talouden elpyessä paranevan jo vuonna 2025. Julkinen talous pysyy lähivuosina alijäämäisenä, ja julkinen velkasuhde kasvaa edelleen hallituksen sopeutustoimista huolimatta. Heikko suhdanne ja yhä kasvavat julkisen velan korkomenot vaikeuttavat julkisen talouden tasapainottamista.

  Bruttokansantuote kasvoi tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2024 toisella neljänneksellä 0,4 % edellisestä vuosineljänneksestä. Työpäiväkorjattu BKT oli 0,7 % edellisvuoden vastaavaa neljännestä matalammalla tasolla.

 Vuodelle 2025 Suomen pankki ennustaa (11.6.2024) 1,2 %:n talouskasvua. VM:n ennuste vuodelle 2025 (17.6.2024) on 1,6 %. Liikepankkien ennusteet vaihtelevat välillä 1,4–2 %.             

 Työllisyystilanne on vuoden aikana heikentynyt. Uusien avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt ja työttömien työnhakijoiden, lomautettujen sekä pitkäaikaistyöttömien määrä noussut. Työllisyyden ennustetaan toipuvan ensi vuonna talouskasvun myötä.

 Kirkon jäsenmäärän ennustetaan laskevan vuodesta 2023 vuoteen 2028 saakka noin 6,9 % (Kirkon tilastopalvelu). Pidemmän aikavälin ennusteessa jäsenmäärän arvioidaan laskevan vajaa 10 prosenttia vuoteen 2030 ja noin 21 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Jäsenmäärä laskisi noin 755 000 jäsenellä vuosina 2023–2040.

 Kirkollisverotuottojen kehitykseen vuonna 2025 vaikuttaa hallituksen sopeutustoimenpiteinä tekemät tuloverolain ja eräiden muiden verolakien muutokset sekä ns. kanavointiratkaisu, joiden tarkoituksena on lisätä kuntien verotuloja. Näiden toimien sivuseurauksena myös kirkollisveron tuotto paranee, koska kirkollisvero määräytyy saman veropohjan perusteella kuin kunnallisvero. Kirkollisverotulojen arvioidaan kasvavan näiden toimien seurauksena merkittävästi.

 Valtion rahoitus on korvaus seurakunnille lailla säädettyjen, yhteiskunnallisten tehtävien hautaustoimen, väestökirjanpidon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpidon kustannuksista. Kirkko tuottaa edellä mainitut palvelut kaikille, niin kirkon jäsenille kuin kirkkoon kuulumattomillekin. Rahoitus perustuu lakiin valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin 430/2015, joka tuli voimaan 1.1.2016 alkaen. Toistaiseksi viimeisin leikkaus rahoitukseen oli hallituksen sopeuttamistoimenpiteenä toteuttama 1 % -yksikön indeksijäädytys vuosille 2024–2027.

 Valtiovarainministeriön ehdotuksessa vuoden 2025 talousarvioksi esitetään nyt, että evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallisiin tehtäviin myönnettävää määrärahaa leikataan lähes 20 miljoonalla eurolla. Perusteena leikkaukselle esitetään, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen poistamisesta ja työttömyysvakuutusmaksun alentamisesta johtuva kirkollisverotuottojen kasvu.

 Seurakunnan vuosien 2020–2021 vuoden tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä. Vuosien 2022 ja 2023 tilinpäätökset olivat hieman ylijäämäisiä, vuoden 2024 tilinpäätöksen ennakoidaan jäävän positiiviseksi. Seurakunnalla on merkittävästi kiinteistöjä, joihin kohdistuu korjaustarpeita. Korjaustarpeet ovat tulevaisuudessa noin 2,5 miljoona euroa.

 Hallituksen toimet julkisen talouden tervehdyttämiseksi asettavat paineita erityisen haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille. Seurakunnan on syytä varautua erilaisten diakonia-avustusten kasvuun.

 Myös seurakuntien yhteisten palvelujen kustannukset kasvavat. Hämeenlinnan rovastikunnan seurakunnat ja kunnat ovat rahoittaneet Hämeenlinnan seurakuntayhtymän tarjoamaa perheneuvontaa yhdessä. Sosiaalipalvelut ovat siirtyneet SOTE-uudistuksen myötä sotealueille ja Oma Häme on vetäytynyt perheneuvonnan rahoituksesta, mikä tarkoittaa sitä, että koko kustannus tulee seurakuntien maksettavaksi.

 Seurakunnan kustannukset nousevat myös yleisen arvolisäverokannan jo toteutuneen muutoksen jälkeen. Tulevasta palkkaratkaisusta ei ole vielä tietoa. Oletettavaa on, että seuraava palkkaratkaisu on maltillisempi, kuin edellinen.

 Valtionrahoituksen leikkaus jättää suuremman osan kulttuuriperinnön hoidosta ja hautatoimesta aiheutuvista kuluista kirkollisverolla katettavaksi.

 Kirkkohallitus on tilannut FCG Finnish Consulting Groupilta kirkollisveroennusteen vuoteen 2030 saakka. Ennusteen mukaan kirkollisverokertymä kasvaisi ensi vuonna noin 6,4 % ja sen jälkeen ennustevuosina keskimäärin noin 1,5 % vuodessa. Hallituksen tekemien veromuutosten vaikutus selvinnee vasta vuonna 2025.

LAVA Tässä pykälässä käsitellyllä asialla ei ole kirkkojärjestyksen (657/2023) 10 luvun 4 §:ssä tarkoitettuja lapsivaikutuksia.             

Päätösesitys Talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin pitämisen entisessä niin, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 1,65.

Päätös Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle tuloveroprosentin pitämisen entisessä niin, että kirkkovaltuusto vahvistaa vuoden 2025 tuloveroprosentiksi 1,65.

Toimeenpano Seuraavaan kirkkovaltuuston kokoukseen

Muutoksenhaku Päätöksistä ei kirkkolain (652/2023) 12 luvun 4 §:n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.